Vaalea kangas: Marimekko
Yksi viime vuoden ehdottomista huippujutuista on ollut siskoni vauvan syntymä ennen joulua. Ompelukoneella ompelusta innostunut vanhempi tytär otti kunnianhimoiseksi projektikseen tilkkupeiton ompelun uudelle pienelle serkulleen. Mekkotehdasta instagramissa seuranneet ovatkin jo saaneet tästä vähän esimakua :)
Siskokset valitsivat yhdessä kankaat tilkkupeittoa varten kangasvarastoistani. Tilkkujen leikkuussa olin apuna, mutta sommittelusta ja ompelusta kunnia kuuluu täysin lapsille. Olin ihan ihmeissäni siitä, millä innolla ja nopeudella työ eteni ja nyt valmista peittoa katsellessani meinaan haljeta ylpeydestä. Myös siskollani oli kyynel silmäkulmassaan peittopakettia aattona avatessaan.
Omien lasteni vauva-ajoista alkaa olla jo sen verran aikaa, että huomaan olevani ihan out uusista villityksistä. Ennen siskon vauvan syntymää meillä oli siskoni kanssa puhetta "pesästä", jollaisen hän ajatteli olevan kätevä vieressä nukkuvalle vauvalle. En ollut moisesta kuullutkaan, mutta asiaan hieman perehdyttyäni löysin netistä useitakin ohjeita pesän ompeluun. Kankaat pesään löytyivät omista varastoistani ja pesän reunus on täytetty rullatulla vanulevyllä. Muotonsa pesä saa nauhakujassa kiertävää nyöriä kiristettäessä. Vauvan kasvaessa lisää pituutta pesään saa avaamalla toisen päädyn. Pesän ompelu ei ollut kovinkaan monimutkainen projekti ja se on jo ehtinyt muutamassa viikossa osoittaa käytännöllisyytensä.
Jätimme Lapista lähtiessämme haikeat jäähyväiset pienelle nyytille ja muille rakkaille. Aatonaattona ajelimme halki Suomen kohti etelää ja olemme nyt muutaman päivän ajan jatkaneet sukulointia täällä Pohjanmaalla. Nyt lomareissumme alkaa olla loppusuoralla ja huomenna on edessä kotiin paluu. Saa nähdä onko joulukuusemme pudottanut ikävissään kaikki neulasensa.
Ihanaa ja onnellista vuotta 2016 teille kaikille!
Sunna