Kevätpörriäisemme

Saamme usein kuulla ihmettelyjä siitä, miten löydämme niin kivoja kankaita ompeluksiimme. Ehkä siksi, että olemme koko ajan "haku päällä" ja toisaalta käymme kieltämättä aika usein kangaskaupoissa. Vaikka harvemmin mekään löydämme juuri sitä mitä olemme etsimässä.  Sen sijaan näillä etsintäreissulla löytyy jotain muuta kiinnostavaa. Sen olemme myös oppineet, että silloin on tartuttava tilaisuuteen, kun jotain kivaa löytyy, vaikkei käyttötarkoituskaan olisi vielä selvillä. Haittapuolena tässä on, että kaapit ja komerot pursuilevat materiaalia, joka odottaa oikeaa hetkeä ja inspiraatiota.

Kun olimme etsiskelemässä materiaaleja tyttöjen discoperhos-mekkoihin, osui silmiimme ihana luonnonvaalea tekoturkiskangas. Tätä hankintaa ei kauaa tarvinnut harkita, eikä tällä kertaa odotella myöskään sitä inspiraatiota. Tänä vuonna kevätkin on antanut odottaa itseään niin pitkään, ettei turkisliivin ompelu huhtikuussa tuntunut hullummalta ajatukselta.

Viimeisen sysäyksen ompelun aloituksella saimme tehtyämme todellisen löydön Pinosta. Sinne oli tullut vähän niin kuin vahingossa pieni erä Petit Pan-merkin vinonauhaa, joka sopi kuin nenä päähän turkisliivin viimeistelyyn.

Nauhat: Pino
Tekoturkis: EK:n laarilöytö

Liivin malli: Mekkotehdas

Nyt kurssivalmistelujen pariin..Öitä!
Terveisin Mekkotehtaan yövuorolaiset

P.s. Huomio Lillimariainen! Otathan meihin yhteyttä. Olet voittanut arvonnassa!